Tulevaisuuden tuotantoteknologiat ja 100-vuoden takainen konepajatekniikka kohtasivat Konepaja Toimivassa, kun Elme Studion asiantuntijat vierailivat Tauno Hirven konepajamuseossa Nivalan Veelanninpuhdossa viime syksynä.

– Tämä on prototyyppi 1900-luvun alun hyvin varustellusta konepajasta, joka on tehty museoksi. Edustettuina ovat 1920-luvun koneet ja tekniikka, esittelee Tauno Hirvi perustamansa konepajamuseon toimintakuntoisia laitteita. Museo sijaitsee Nivalan Veelanninpuhdossa entisen kyläkaupan tontilla Tauno Hirven kotitalon vieressä.

Idea konepajamuseosta syntyi Ruotsin-työvuosina. Tuhkolman lähistöllä paikallisessa konepajamusessa Hirvi tutustui viimeisen päälle kunnostettuihin työkoneisiin. Vierailu oli innostava. Hän päätti ryhtyä saman tien keräämään vanhaa tekniikkaa.

– Olen aina tykännyt vanhasta ja elänyt eri ajassa kuin olen syntynyt. Konepajatekniikka ja sepän taidot kiehtovat. Puhtaasta kiinnostuksesta tämä lähti. Museo on minulle rauhallinen pakopaikka tämän hetken kiireille ja hektiselle ajalle, Hirvi sanoo.

Hirvi toimi konepajayrittäjänä 40 vuotta. Eläkkeelle hän jäi kaksi vuotta sitten.

– Tein alihankintaa konetehtaisiin, varaosia traktoreihin ja metsäkoneisiin. Pääartikkelina oli hammaspyörät.

Yritystoiminnan ohessa Hirvi hankki 1920-luvun koneita ja laitteita 30 vuotta.

– Aloitin vanhoilla museokoneilla. Keräsin vanhaa kirjallisuutta, työkaluja ja konttorikoneita. Omasta käytöstä poistettuja koneita kertyi autotalliin.

Museo haki muotoaan pitkään, idea jalostui ja esineistö laajeni. Ensimmäisen museokoneen Hirvi muistaa hyvin.

– Se oli ruotsalainen 1910-luvun kärkisorvi. Löysin sen lehti-ilmoituksella autokorjaamosta Kajaanista.

Koneita ja laitteita museoon on löytynyt armeijan huutokaupoista, vanhoista konepajoista ja rompetoreilta. Kauimmaiset hankinnat ovat Berliinistä, Ruotsista ja Virosta. Tunnettuna alan harrastajana Hirvi on saanut lukuisia laitteita lahjoituksena.

– Kaikki museossa olevat koneet on peruskorjattu ja käyttökunnossa. Monet koneet on modernisoitu pilalle. Tekniikka on ennallistettu alkuperäiseksi ulkonäköä myöten. Ulkovarastossa on toistakymmentä konetta, joita en raaski laittaa romuksi.

Konehankinnoissa periaatteena on ollut, että esineistö sopii museon aikakategoriaan.

– Työstökoneiden kohdalla raja on ennen sotia tai vanhempi. Remmikäyttöisiä. Vanhin toimintakuntoinen kone on 170 vuotta vanha kärkisorvi.

Ulkoasultaan tehdasmaisen konepajarakennuksen Hirvi rakensi vuonna 1996. Sittemmin sitä on kaksi kertaa laajennettu. Pituutta museolla on 32 metriä, ja neliöitä on 300. Museon esineet on osastoitu.

Konepajassa on noin 20 työstökonetta, jotka saavat käyttövoimansa sähkömoottorin pyörittämästä valta-akselista. Viilareille ja asentajille on omat työpöytänsä ja -kalunsa. Mittalaitteille on oma näyttelytila. Pajassa on seppien ja valureitten tarvitsemat koneet ja laitteet. Museon kirjastossa on 2000 alan teosta. Lisäksi on erillinen sähköosasto.

Laajasta kokoelmasta Hirvi nostaa esiin kolme konetta ylitse muiden: hammaspyöräjyrsin vuodelta 1912, amerikkalainen polkusorvi 1800-luvulta ja tasohöylä vuodelta 1913.

– Niitä on Suomessa kaksi, ja minulla on se isompi.

Konepajamuseon parissa Hirvi sanoo puuhastelleensa tuhansia ja tuhansia tunteja.

– Rahasta en puhu mitään, koska en tiedä paljonko sitä on mennyt. Kilometrejä on tullut näissä merkeissä satojatuhansia. Rompetoritapahtumat kesäisin ovat tämän alan hankintamatkoja. Nyt kauppaa tehdään netissä. Ala on muuttunut.

Päivittäin Hirvi pistäytyy museossa, istuu ja suunnittelee. Ideoita syntyy koko ajan, kuten 10 neliön museorakennuksen laajennus.

– Nyt alkaa projekti Nivala-seuran kanssa. Esineet luetteloidaan. Museon toiminnasta on tulossa filmi. Tekeillä on myös kirja, jossa kerron urastani, museon rakennusvaiheista sekä alan tekniikasta ja historiasta.

Museon toimintaa Hirvi ei aio laajentaa.

– Miljöötä täydennetään yksityiskohdilla ja pienesineillä. Sepäntuotteita voidaan tehdä valimossa matkamuistoksi.

Museo on auki kesäisin sopimuksen mukaan. Tekniikasta kiinnostuneelle museo on unelmapaikka. Vierailijat ovat metallialan asiantuntijoita, alan yrityksissä toimivia ja konepajatekniikan harrastajia.

 

Konepajamuseo Toimivassa kaikki koneet ovat käyttökunnossa. Elme Studion asiantuntijat seurasivat, miten Tauno Hirvi käynnisti hetkessä sata vuotta vanhan remmikäyttöisen työstökoneen. Yleisnäkymä konepajasaliin.

Käynnissä oleva Baufter-merkkinen puoliautomaattinen hammaspyöräjyrsinkone kiinnosti Elme Studion asiantuntijoita pitkään. Deutsches Museum Münchenissä on samanlainen ja samalta vuosikymmeneltä oleva kone.

Tauno Hirvi omistaa edustavan mittalaitekokoelman, johon kuuluu satoja harvinaisia laitteita muun muassa paineilmakäyttöinen reikämikrometri.

Konepajamuseon konttorista löytyy kaikki oleellinen 1920-luvun konttoritekniikka. Työpöytä on Nivalan Osuuskaupan Karvoskylän myymälän konttorista.

Kuvassa on vain pieni osa museon kirjaston 2000 teoksesta. Kuvan kirjat käsittelevät liikenteen historiaa.

Tauno Hirvi esittelee pajaosaston konevasaraa ja epäkeskoprässiä. Konevasaralla on taottu ahjossa kuumennettuja esineitä. Epäkeskoprässiä on käytetty pienten metalliesineiden nopeaan joukkovalmistukseen.

Tauno Hirvi ja entisajan suunnittelijan ”CAD-tietokone”. Valmistaja Valtion kivääritehdas Jyväskylässä.

Nivalan ensimmäinen rautasorvi, joka on ollut käytössä Tuiskulan vieressä toimineessa pajassa ja viimeksi Jalmari Juusolan pajassa Nivalan Sarjanahteella.
– Tämän päivän sorvi toimii samalla periaatteella kuin 100-vuotta sitten. Tekniikka on sama, automaatio ohjaa nykyään laitteen toimintaa, totesi Nivalan Teollisuuskylän kehittämispäällikkö Jari Tirkkonen.

Museokonepaja Toimivassa yksityiskohdat on huomioitu tarkasti. Vitriineissä on esillä koneiden ja laitteiden kiinnostavia pienoismalleja.  Alahyllyssä on esillä kellosepän ja hienomekaanikon työstökoneita.

Pieniä työstökoneita muun muassa pöytäporakoneita.

Tauno Hirvi kerää venemoottoreita, joita museossa on esillä 26. Kuvassa on osa moottorikokoelmasta.

Yleisnäkymä museon yleistekniselle osastolle.

Kuvan etualalla on vanha kärkisorvi, joka on ollut käytössä Santaholman sahalla Kalajoella. Metallialaa kuvaavat valokuvat ja grafiikkataulut ovat esillä museon yleisteknisellä osastolla.